Kunta säästää taas
Pitää taas säästää miljoona ja perusturvasta 300 000 euroa.
Ymmärrän kyllä osittain, että virkamiesjohto haluaa myös kunnan tavallisilta työntekijöiltä asiantuntemusta siihen mistä voidaan säästää. Myös työntekijöiltä kysytään ideoita. Mutta siinä on myös se kolikon toinen puoli: me kannamme sen huolen, murheen ja tunnemme ne säästöt ja kuulemme palautteen omaisilta.
Me tavalliset työntekijäthän lähellä ihmistä sen säästön teemme. Meidän ja asiakkaitten selkänahasta se säästö revitään tavalla tai toisella.
Miten esim. vanhustenhoidosta voidaan enää säästää? Eihän kaikki vanhukset edes pääse ulos koskaan. Vähennetään sitten työntekijöitä niin, etteivät he pääse enää edes sängystään ylös. Niinkö? Säästetään vaipoissa, eikä vaihdeta niitä? Sammutetaan valot ja ollaan pimeässä? Mistä säästöt otetaan?
Tästä voidaan päätellä, että ne kaavaillut ulkoiluttajat kesätöihin eivät koskaan toteudu. Siinä onkin ollut iso säästökohde, kun pitää vanhuksia neljän seinän sisällä. Miten mitään voi kehittää, jos ei ole rahaa?
On vaan pakko ironisesti todeta, että jos ihmisten hoidossa säästetään, niin siinä kärsii hoidon laatu. Tehdään hienoja opuksia siitä, miten hoidonlaatu saadaan pysymään hyvänä, mutta käytäntö opettaa toisin. Kaikki näyttää paperilla hyvältä.
Aikataulu on muutenkin tiukalla ja hyvä kun jaksaa huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, kun takaraivossa hakkaa koko ajan, että on kiire, kiire ja kiire. Olen ennenkin kirjoittanut hoitajien jaksamisesta. Lisää paineita sitten lisää: mietittävä mistä säästetään?
Hoitajat ajattelevat sydämellään ja jatkuvassa säästötalkoiden tarkastelun kohteena oleminen aiheuttaa päänvaivaa myös meille työntekijöille.
Toivon, että joku virkamiehistä tulisi yhden vuoron ajaksi asukkaan sänkyyn makaamaan hoitajan armoille katsomaan, miten paljon meillä on sinulle aikaa?
Olisi kannattanut jättää vaikka se silta rakentamatta, ettei tarvitse säästää siellä, mistä ei voi enää mitään ottaa?
Aidosti huolissani tulevasta,
Tanja Hartonen-Pulkka
Lähihoitaja
Pitäjänuutiset 23.1.09
PITÄJÄNUUTISET 9.1.09:
"Demareiden neuvotteluryhmässä istunut Tanja Hartonen-Pulkka on samoilla linjoilla Timo Kuoksan kanssa. Mielestäni kokooomus vaati yllättävän paljon ja käytti Haapamäen loikkaa aseena neuvotteluissa, Hartonen-Pulkka huomauttaa.
Mäntyharjun kokooomuksen puheenjohtaja Markku Häkkänen kiistää demarien väitteet. Meillä on kahdeksan valtuutetun ryhmä, olemme vaatineet vaan sitä, mikä ryhmän koon mukaan meille kuuluu...."
Pitäjänuutiset s.8 tänään 9.9.08:
Tanja Hartonen-Pulkalla on vahvoja mielipiteitä luottamusmiestasolla. Miksei hän kertoisi niistä myös valtuustossa.
Kahdenlapsen äiti ja lähihoitaja Ruskahovista, Tanja Hartonen-Pulkka kertoi lähteneensä ehdolle sen vuoksi, että hän haluaa vaikuttaa kunnan asioihin. Hän on nähnyt ruohonjuuritasolta palveluiden alasajoa.- Perusturvasta ei ole varaa leikata enää yhtään. Pikemminkin siellä tarvitaan lisää resursseja. Ei meille jää aikaa vanhuksille kuin perustyöhön. Esimerkiksi ulkoiluttamiseen eivät rahkeet anna enää periksi, harmittelee Superin pääluottamusmies.- Käskyt ja säästötoimenpiteet tulevat aina ylhäältä. Meiltä työntekijöiltä ei koskaan kysytä mitään. Hartonen-Pulkka pitää Mäntyharjua hyvänä paikkana elää. Täältä syntyisin oleva lähihoitaja käväisi Etelä-Suomessa viiden vuoden ajan. Kun hän palasi paikkakunnalle takaisin, hän huomasi sen arvon ja luonnon kauneuden. -Meidän pitää ymmärtää kuntamme hyvät asiat ja niitä on paljon. Talous on nyt saatettu parempaan kuntoon, joten on aika kehittää palveluita ja elinkeino elämää kuntalaisia kuuntelemalla.
23.10. 10:07/Länsi-Savo netissä
Haluan olla kehittämässä vanhustenhuoltoa. Pelottaa vanhusten tulevaisuus. Miten se järjestyy, jos laitospaikkoja vähennetään?
Tottakai vanhuksen on hyvä olla kotona niin kauan kuin toimintakyky on tallessa. Mutta entä sitten kun ei enää pärjää? Onko vanhuksen turvallisuus kotona taattu?
Väestö ikääntyy. Täällä Mäntyharjulla vanhuksia jonottaa laitoksiin juuri siksi, kun he eivät pärjää kotona.
Aina ollaan olevinaan tehokkaita ja säästetään, mutta mitä jos tilanne räjähtää käsiin. Kuka tietää?
Omaishoitajille on taattava mahdollisuus hoitaa omaistaan kotona ja myös pidettävä huoli, että omainen saa lakisääteisen oman vapaansa. Entä omaisten jaksaminen? Paljon on mietittävää.
Kuka pitää vanhuksien puolta? Heitä pitää kunnioittaa ja muistaa ajatella omalle kohdalle heidän tilanteensa.
Haluaako kukaan joutua kotiin tai laitokseen niin, että hoitajilla on alituinen kiire?
Pyöräytetään sängyssä toiseen suuntaan ja toiseen suuntaan, vaihdetaan vaippa ja mennään taas. Vanhukset sullottuna ahtaisiin huoneisiin, niin, että huoneissa on kaksi vanhusta ja hyvä kun huoneeseen mahtuu.
Ei mitään intimiteettisuojaakaan välissä. Otetaan ylimääräisiä hoitoon, kun muutkin ottavat, niin meidänkin täytyy. Eli mitoitukset eivät pidä paikkaansa, ja kun muut joustaa, meidänkin täytyy.
Kukaan ei vie vanhuksia ulos, ei ehdi. Omaiset eivät käy monellakaan usein. Vaaditaan vapaaehtoisia toimimaan ja omaisia, mutta olisiko kunnan myös mietittävä supistuksiaan, ettei vaan leikattaisi väärästä kohdasta? Kunnan kuuluu huolehtia vanhuksista loppuun asti.
Haluatko sinä vanhainkotiin, josta ei ole ulospääsyä? Kun joudut sinne, saattaa olla, että kerran vuodessa tuuli tuivertaa tukkaasi ja kuulet linnunlaulun.
Tanja Hartonen-Pulkka
kuntavaaliehdokas (sd.)
Mäntyharju
Mäntyharjun kunta voisi olla edelläkävijä ja korottaa roimasti perhepäivähoitajien palkkoja. He ovat jääneet todelliseen palkkakuoppaan. He tekevät tärkeää työtä meidän lapsiemme hyväksi ja he ansaitsevat sen palkan mikä heille kuuluu. Tietysti myäs mahdollinen koulutus on otettava palkassa huomioon. Muissakin ammateissa koulutettu saa parempaa palkkaa, esim. hoitoalalla kouluttamaton saa joko -5% tai -10% normaalipalkasta.
Tälläisen kirjeen olen toimittanut kunnalle useaan eri paikkaan ja jopa ministeriöön. Mutta... kukaan ei tee asialle mitään.
Maaliskuu 2008:
Perhepäivähoitajien tämänhetkinen/ ikuinen ongelma
Minuun on otettu yhteyttä työntekijöitten itsensä taholta ja onhan se yleisesti tiedossa muutenkin, että perhepäivähoitajat ovat jääneet palkkakuoppaan. Muitakin epäkohtia on kuten
*) Lelujen huonokuntoisuus ( perhepäivähoitajat käyttävät leikeissä omien lastensa leluja) Ja kuitenkin kunnan olisi huolehdittava, että jos lelulainaamo on kunnalla olemassa, lelutkin olisivat vähintäänkin käyttökelpoisia.
*) Työajat ovat pitkiä ja viikottaiseksi työajaksi on sovittu 43 tuntia 15 minuuttia ja tasausjakso Mäntyharjun kunnassa kaksi viikkoa. Miksi työaika on noin paljon suurempi kuin muissa työpaikoissa. Yleensä viikottainen aika ei tietääkseni ylitä 40 tuntia muuallakaan?
*) Sairas lapsi. Siis jos perhepäivähoitajalla on oma lapsi, joka sairastuu, hän joutuu palkattomalla lomalle sairastumisen ajaksi, koska muitten vieraiden hoitoon tuleminen estyy. Eikö tähän nyt jotain muuta ratkaisua järjesty? Saahan muussa työssä olevat vanhemmat jäädä kotiin hoitamaan sairasta lastaan (alle 10v) ja ihan palkan kanssa.
Palkasta laajemmin: palkkoja tutkiessa ansiot jäävät 1300 euron (riippuen lapsimäärästä) tietämille miinus verot. Naistyövoiman hyväksikäyttöä suorastaan. Koulutus pitäisi myös uudistaa ja maksaa koulutetuille enemmän palkkaa niin kuin muillakin aloilla. Pitäisikö perhepäivähoitajan valintaan jo koulutuksenkin vaikuttaa? Koulutetut hakevat kyllä muualle töihin, koska perhepäivähoitajan palkka ei houkuta.
Ei tuollainen palkka houkuta ketään, ja kun vanhimmat perhepäivähoitajat jäävät eläkkeelle, ei nykyaikana enää kohta perhepäivähoitajia saa enää mistään.
Ristiriita: koulutus kunniaan, mutta koulutetut (esim. lähihoitajat) saavat muualta paremman palkan.
Pelkona on, että koko ammattikunta katoaa pikkuhiljaa eläköitymisen myötä.
Siis perhepäivähoitajien olosuhteet ovat erittäin heikot. Alipalkalla tehdään pitkiä työpäiviä, viikkoaika pidempi kuin muilla aloilla ja jos kotona sattuu olemaan oma lapsi, joka sairastuu, joutuu palkattomalle ja tulot vähenee entisestään.
Kannattaisi nyt päättäjien herätä ja miettiä mikä on perhepäivähoitajien tulevaisuus ja jos heitä halutaan pitää kunnassa, miettiä palkan korotusta. Kerralla kenenkään talous ei riitä niin reiluun korotukseen kuin olisi tarvis, mutta huoli perhepäivähoidon tulevaisuudesta on olemassa ja tilanne on huolestuttava koko Suomen tasolla, vaikka kunnittainkin on palkkaeroja.
Peruspalveluministerikin on huolissaan perhepäivähoitajien palkoista:
"Erityisen huolestunut Risikko on perhepäivähoitajien vähenemisestä. Perhepäivähoidon vetovoimaisuus pitäisi säilyttää. Tiedän, että moni kokee palkkauksen epäoikeudenmukaisena. Minulla on monia hyviä ystäviä, jotka työskentelevät perhepäivähoitajina. Ymmärrän heidän huolensa, Risikko summaa. " (Iltalehti 18.3.08)
Tanja Hartonen-Pulkka
kirjoitus julkaistu Pitäjän Uutisissa 23.9.2008
Puhutaan puuttuvista lääkäreistä ja kaikesta muusta, mutta ei nosteta esille huutavaa hoitohenkilökunnan sijaispulaa Mäntyharjun kunnassa.
Sairaslomalle jäädessä hoitaja potee huonoa omaatuntoa siitä, että joutuu jäämään pois töistä. Tietää, ettei sijaista saa. Sijaisia ei kerrassaan ole missään. Sairastapauksen vastaanottava hoitaja vastaanottaa puhelun sairastumisesta ja on pois vahvuudesta soittaessaan sijaislistaa läpi (listassa parikymmentä vaihtoehtoa) ja kun ketään ei saa, niin käydään työlistaa läpi, kuka jää. Soitellaan hoitajille ketkä ovat vapaalla ja kysellään aamuvuorolaisilta, että jäisikö joku iltaan asti.
Hoitajat tekevät tuplavuoroa 7.00-20.00 paikkaamassa tilannetta. Vapaapäivät menee alta pois, koska ne työt on tehtävä. Kun et suostu, tulee huono omatunto siitäkin, vaikka ei saisi.
Olemme kuitenkin hoitajia, joilla sydän paikallaan ja haluamme hoitaa vanhukset. Viime kesä oli rankka, kun hoitajilla oli lomia ja sairaslomia. Juuri ja juuri selvittiin. Onneksi se kesä on takanapäin.
Kukaan ei varmaan omaisista ja kunnan yläkerrasta tiedosta tilannetta, kun ikäänkuin hoitajavajausta ei papereissa näy, kun me teemme silti sen työn.
Hoitajat palavat loppuun. Kukaan ei tiedä milloin ollaan töissä ja milloin ei.
Pysyykö hoidon laatu hyvänä? Onko potilasturvallista, että hoitaja tekee pitkää päivää?
Mistä saadaan sijaisia? Eikö tilanteelle voisi tehdä jotain. Jatkuvasti sijaispula, eikö kuntaan voisi perustaa hoitajan toimea/toimia vakituiseksi, joka paikkaisi sairastapauksia kunnassa?
Varajärjestelmä?
Meillä on se kuuluisa omakin elämä. Oma perhe ja harrastukset kotona odottamassa. Kun työ ja perhe-elämä pysyvät tasapainossa, työnteko on mukavaa.
Työ on muutenkin psyykkisesti ja fyysisesti raskasta ja pitää olla kaiken aikaa mukana työssään sydämellä. Täytyy huomata kaikki voinnin muutokset, jaksaa ja kannustaa vanhuksia omatoimisuuteen ja olla mukana tukemassa omaisia.
Ajatelkaa mitä voisi seurata henkilökunnan väsymyksestä. Hoidosta ja sen laadusta ei voi, eikä saa tinkiä!
Väsymyskin ajaa hoitajan sairaslomalle.
Tanja Hartonen-Pulkka
